6
Seuraa: Sähköposti-ilmoitus vastauksista tai RSS
Onko kenelläkään kummallisia kramppeja, pistoksia liikkuessa?
Itselläni iskee juostessa oikeaan kylkeen hirveä kipu/kramppi. Jos jatkan juoksua, kipu alkaa tuntua selässä, josta se hiljalleen “leviää” ylöspäin solisluuhun ja alkaa myös vaikuttaa hengitykseen. Onko kenelläkään vastaavaa, tai tietoa, mistä tämä voisi johtua?
Seuraa: Sähköposti-ilmoitus vastauksista tai RSS
Mulla ei oo faktatietoa asiasta, mutta huomasin itselläni samankaltaista kipua kun aloitin lenkkeilyn. Semmoinen viiltävä/pistävä kipu/kramppi juurikin kyljessä aika lähellä keuhkoja, hengittäessä sattui ja välillä meni siihen että pakko hidastaa ja kävellä, mutta kipu jatkui silti jonkin aikaa. Joskus sattui niin paljon että piti yrittää pidättää hengitystä koska sisäänhengittäminen kramppas jotenkin ihan sikana.
En tiedä mistä johtuu, mutta mä ainakin huomasin että juoksin liian kovaa. Lähdin aina vahingossa liian nopeasti juoksemaan, koska olen nopea juoksija mutta kunto ei sitten niinkään hyvä. Jotenkin ajattelen että noi krampit ja kivut johtui liiasta yrittämisestä, koska sitten kun viimein löysin sellaisen oikean tahdin eli niin että vähän hengästyy muttei kuitenkaan henkihievereihin asti, ei tullut kipujakaan enää. Siitä sitten se kunto alkoi nousta ja pikkuhiljaa pystyin juoksemaan kauemmin ja nopeammin ilman kipuja.
En tiedä ootko kokenut juoksija vai aloittelija, mutta jos aloittelija niin voisin veikata että sulla on sama juttu, eli aloitat liian kovaa. Kannattaa aloitella hiljalleen ihan vaan hölkällä ja jos sattuu niin hidastaa vieläkin, vaikka tuntuisikin hitaalta. Kunto nousee yllättävän nopeasti ja pian pystyt juoksemaan paljon kovempaa ilman ikäviä kramppeja.
Hengitä kunnolla syvään. Jos hengität liian pinnallisesti niin ei ole mikään ihme.
Liikuntatunnilla opettaja sanoi, että se kyljen pistely johtuu epätasaisesta hengityksestä. Hän neuvoi, että kannattaa hengittää esim. juoksuaskelien tahtiin, että vaikka ensimmäisen 3 askeleen aikana hengittää sisään, ja 3 toisen askeleen aikana hengittää ulos. Itselläni se on auttanut, kun olen aika huonossa kunnossa, niin ei pistele kylkiin enää.
Kokenut juoksija en ole, aika epäsäännöllisesti olen käynyt lenkeillä pari vuotta. Aina olen jännittänyt, että josko taas alkaa kylkeen sattua. Tokihan se vie liikunnalta iloa
Mutta kun periksi ei haluaisi antaa, jos kyseessä onkin vain jokin pieni juttu, joka olisi helposti korjattavissa! Muuten harrastan kyllä liikuntaa, esim. pyöräilyä, aerobiciä, pitkiä (10-20km:n) kävelylenkkejä. Rapakunnossa en siis todellakaan ole…niin, tai juoksukunnossa olisi parannettavaa.
Olen itsekin pyöritellyt vaikka mitä vaihtoehtoja, mistä voisi johtua. Hengitystekniikassa vika ei varmaankaan ole, harrastan myös laulamista, joten hengityksen pitäisi olla kunnossa. Mutta se on kyllä fakta, että hengitystä ei saa liiemmin alkaa miettiä lenkillä, tai se “neurotisoituu”, menee todella sekaisin – tämä oli vinkki Juoksija-lehdestä
Mahdollisesti vika voisi olla siinä vauhdissa, koska ihan joka lenkillä kipu ei tule. Olen myös huomannut, että lämpimässä ilmassa kipu tulee useammin, ei niinkään talvipakkasilla. Kyselin terveydenhoitaja-kaveriltani, voisiko oireeni viitata jonkinlaiseen astmaan, jota on myös perheessäni, mutta hän ei ollut sitä mieltä. Ihmetteli kyllä kovasti oireitani.
Sekin on juuri kummallista, että kipu on aina samassa kyljessä ja tulee aina suurinpiirtein 20 minuutin juoksun jälkeen. Mitä mieltä olette, voisikohan yksi vaihtoehto kivulle olla väärä juoksuasento?
Kysyjä on valinnut tämän parhaaksi vastaukseksi
Tiedän tuon tunteen, pirun ikävää ja pelottavaa kun se ensimmäisiä kertoja tulee päälle. Itsellä on yleensä niin että ulos saa hengitettyä ja kipu silloin monesti hieman helpottaakin, mutta sisäänhengitys sattuu hirveästi.
Kyseessä voi olla yksinkertaisesti vain rintarangan ja sen lihasten jäykkyys. Jos kipu tuntuu ylempänä, lapojen seudussa, voi olla kyse myös niska-hartiaseudun jäykkyydestä. Millainen ryhti sinulla on? Joudutko istumaan koulussa/töissä paljon pöydän tai tietokoneen ääressä? Tuleeko kipu pelkästään liikunnan yhteydessä?
Lämmittely ennen lenkille lähtöä ja säännöllinen venyttely, erityisesti kepin avulla tehtävät yläkropan venytykset on auttaneet ainakin allekirjoittanutta. Itse ainkin lähdin aluksi niin intopiukeena lenkille että tuli mentyä liian lujaa ja ilman sen kummempia lämmittelyjä.
Jos rangassa ei ole vikaa, niin tuo Cartsun neuvo kannattaa silti pitää mielessä. Huono hengitystekniikka kuitenkin todennäköisesti johtaa jossain vaiheessa hapenpuutteeseen, siinä vaiheessa kun hapenpuute alkaa vaikuttamaan pumppuun, se varoittaa siitä kivulla. Monessa urheilulajissa pitää alottaessa harjoitella oikeaa hengitystekniikkaa, mutta hetken päästä oikein hengittäminen sujuu ilman sen kummempaa ajatustyötä. En tiedä mitään laulajien hengitystekniikasta, niin en tiedä meneekö se yksiin juoksijoiden tekniikan kanssa.
Kiitos kaikille tähän mennessä vastanneille!
Ryhtini on muuten ihan OK, paitsi istuessa huomaan monesti olevani aivan totaalisen “lysyssä” ja koneella tulee opiskeluiden takia aika monta tuntia päivässä istuskeltua…Juostessa olen kyllä yrittänyt tarkkailla ryhtiäni. Mutta kenties ongelma voi olla siinäkin. Ja niskat ja hartiathan ovat todella usein jumissa. Joudun käymään hierojalla ja syömään lihaksia rentouttavia lääkkeitäkin välillä
Kipu on siinä mielessä jännä, että se tulee tosiaan vain juoksussa. Ei siis esimerkiksi pyöräillessä, kävellessä, hikijumpassa, vaikka kuinka sykkeet nousisivat tai hengästyisikin. Muutaman minuutin venyttelyt olen yrittänyt suorittaa ennen lenkille lähtöä, mutta varmaan jonkinlainen muukin lämmittely voisi auttaa…Ihan hyvä vinkki!
Olen myös yrittänyt vahvistaa keskivartalon lihaksia, niin vatsoja kuin selkääkin siinä toivossa, että auttaisi kylkiongelmaan. Saa nähdä, auttaako…
Eikös se “ainoa oikea hengitystapa” ole syvähengitys? Ei siis liian pinnallista “keuhto- tai solisluuhengitystä” tai vääränlaista “vatsahengitystä”. Tietysti juostessa huomaa joskus, että on vaikeaa hengittää oikein, jos juoksee liian lujaa, mutta vauhtiinkin olen nyt pyrkinyt kiinnittämään huomiota.